Edellisen blogini jälkeen elämä on kuulunut: työtä, työtä, työtä… Toisaalta olen onnellinen koska pääsen tekemään töitä kyvykkäiden ja sitoutuneiden, sekä oikealla asenteella elävien työyhteisöystävien kanssa.  Se kantaa ja vie tarvittaessa vaikka läpi kallion.

Toukokuun ja kesäkuun aivan alun lähes kolmen viikon hellejakso helli meitä suomalaisia, ja muistutti millainen kesä voi parhaimmillaan olla. Nyt elämme tuota kesää ja kohta juhlimme jo yöttömän yön juhlaa, eli Juhannusta.

Olen kirjoittanut Facebook-sivuilleni, www.lappeenrannankerho.fi/puheenjohtajan-blogi ja www.kylaniemi.fi (>blogit>Timo Multanen) tuntemuksiani ja otteita elämästä, joita kannattaa käydä vilkaisemassa. Kahteen viimeksi mainittuun löytyvät linkit tältä omalta blogisivultani. Ne olivat viimeiset, kuten tämäkin blogini, jotka kirjoitan ennen syksyä.

Ovechkin on tämän blogin otsikossa koska Washington Capitals voitti NHL:n mestaruuden eli Stanley Cupin, ja Aleksandr Ovechkin oli ensimmäinen venäläinen joka on voittanut joukkueensa kapteenina. Minä kaivoin esiin virallisen Washington Capitals joukkueen lippalakin, jossa komeilee numero 8, ja Ovechkinin henkilökohtainen nimikirjoitus. Kaverini Petri Skriko, jääkiekkolegendoja hänkin, lahjoitti minulle aikanaan kyseisen lippalakin, toimiessaan tuolloin Washington Capitalsin kykyjenetsijänä. Olen ylpeänä kantanut kyseistä lippistä nyt aurinkoisina kesäpäivinä päässäni.

Kotkaniemi puolestaan on Luumäellä noin 20 kilometriä Lappeenrannasta, kauniin Kivijärven rannalla sijaitseva toukokuussa avattu presidentti P.E. Svinhufvudin kotimuseo, jossa vastikään vierailimme emoyhtiömme REIM Groupin Lappeenrannassa työskentelevien porukalla. Opas syvennytti meitä paikkaan, jossa vierailu ei varmasti jäänyt viimeiseksi. Suositeltava kohde.

Tätä kirjoittaessani käsillä olevan viikonlopun lauantai-iltapäivällä teimme useamman tunnin mukavan retken ystäviemme kanssa heidän veneellään Suur-Saimaan Ilkonsaaressa, skiittasaaressa, tutustumassa sinne rakennettuihin ja rakentuviin tsasouniin. Upeassa säässä arvoisensa retki. Suosittelen.

Suurin osa työssä käyvistä suomalaisista jää jälleen juhannukselta kesälomalle, ja Suomi ikään kuin ”pysähtyy”. Itse jään kesälaitumille vasta heinäkuun alusta. Tarkoitukseni on vetäytyä vieressä olevan Saimaan, Euroopan neljänneksi suurimman järven (Venäjän Laatokan ja Äänisen, sekä Ruotsin Vänernin jälkeen) syliin, kaikessa rauhassa. Kirjat, musiikki, rantasaunan lämmittäminen, luonnon antimet gastronomiassa, vain oleminen ympärilläni. Kesätapahtumat jäävät väliin, sillä elämä on ollut viime vuodet jatkuvasti yhtä tapahtumaa. Poikkeuksen muodostaa kuitenkin 2018 Fifa Russia ja sen neljännesvälieräottelu Pietarissa 68 000 katsojaa vetävällä upouudella Krestovskiyn saaren stadionilla ystävien kanssa.

Ennen kesälaitumille siirtymistä kirjoitan vielä yhden ammattialueeseeni liittyvän blogin Suomen Kiinteistölehden digiversioon.

Kesä kylläkin tulee sisältämään ystävien vierailuja Suomessa niin Venäjältä kuin Amerikan Yhdysvalloistakin. Varmasti mielenkiintoisia keskusteluja on luvassa. Ja ehkä ”parannamme yhdessä hieman maailmaakin”.

Olen tykästynyt Nieminen & Litmasen uutuuslevyyn (instrumentaali) ”Sävyjä”, jonka kuuntelin tänään kesäisessä aamussa kahteen kertaan. Tätä kirjoittaessani kuuntelen Suur-Saimaan keskellä Kyläniemessä, auringon syleillessä veden pintoja, Taj Mahalin ”Blues with a Feeling” levyä, ennen kuin siirryn ulos lukemaan Juha Hurmeen kirjaa ”Niemi” (jonka sain lahjaksi ystävältäni Jyrki Nuottimäeltä) (Teos 2017, 448 sivua), jota luen rinnakkain Hannu Mäkelän ”Mestari” kirjan (Otava 1995, 572 sivua) kanssa.

Sinulle lukijani toivotan mitä mukavinta, parhainta ja rauhallisinta kesää 2018, kahden mietelauseen kera!

***
”Onni on parfyymi, ei sitä voi roiskia toisten päälle saamatta muutamaa pisaraa itseensä.” – William Shakespeare  

”Kaikesta mitä meille tapahtuu, voimme tehdä joko onnemme tai onnettomuutemme.” – Benjamin Franklin